HALOO HAUHO, ALVETTULA JA HYÖMÄKI!

Vieläkö joku minut muistaa?

Muisti tai ei, niin minä muistan Hauhon, Alvettulan, Hyömäen, Hieton kahvilan, Suovan Santun, Kallioisen Jaskan, ja ah ne niin kivat tytöt, joista jokaiseen olin tulisesti rakastunut  –  sieltä jostain 1960-luvun ajoilta  –  ja muistan paljon muutakin. Kuka voisi unohtaa Vitsiälän lauantaiset tanssit? Ei kukaan. En ainakaan minä.

Terveisiä teille kaikille täältä Lahden ja Orimattilan suunnasta. Mukavaahan täällä on. Mutta ei niin mukavaa kuin niiden lapsuuden ja varhaisnuoruuden kesinä, jotka Hyömäessä vietin äiteeni tädin, neiti Amanda Mäntymäen huushollissa. Hauholla Amanda oli Manta, meillä koton Mandi-täti.

Mantalla tarinaa riitti. Ei ihme, sillä olipa Manta viettänyt muistaakseni 11 vuotta vankeudessa silloisessa Neuvostoliitossa. Manta kun ei ehtinyt Virosta pois ajoissa, ja niin oli Mantalla edessä huima kiertue vankileiriltä toiselle. Mantan jutuista oli minulle paljon hyötyä. Oli näet mukanani toisinaan koulukavereita Helsingistä ja Järvenpäästä. Manta teki mainioita lihapullia, ja kun tarjoilu alkoi niin minä pyysin Mantaa muistelemaan huimimpia juttuja vankileireiltä.

Sain syödä lihapullat yksin. Kavereilta meni ruokahalu.

Se siitä. Mutta tiedättekö mikä on jäänyt vaivaamaan? Minäpä kerron. Ken oli se ihana neito, Eini nimeltään, jonka kanssa pelehdimme teltassa Grönsroosin mökin pihassa?

Jotta lukija ymmärtäisi mistä kysymys on, niin korostan että noina aikoina pelehtiminen tarkoitti korkeintaa arkaa suukkoa poskelle –  jos nyt ihan niinkään rohkeata tekoa.

Hieton kahvila oli kahvila, johon kerran eksyi turisti joka halusi kahvia. Hämmästyttävä tilaus, joka aiheutti hämmennystä henkilökunnassa. Hieton kahvilassa kun juotiin kahveen sijasta pilsneriä, limonaatia, ja syötiin jäätelöä.

Mutta kyllä turisti kahveensa sai.

Palaan asiaan. Ihan piakkoin. Ehkä teen jopa eräänlaisen pyhiinvaellusmatkan Alvettulan kulmille.

Lämpimin terveisin

Se kierosilmäinen Siikalan Pekka

2 kommenttia artikkeliin “HALOO HAUHO, ALVETTULA JA HYÖMÄKI!”
  1. avatar liisamarjatta sanoo:

    Terveppä terve!
    Sieltä Kulmilta minäkin maailmalle lähdin 60-luvun alkupuolilla.
    Olit siis Mantalla, ja sukunimi Mäntymäki, en muuten ole kuulutkaan. Olisiko tämä Manta tunnettu jollaine muulla nimellä, ehkäs talon nimellä?
    Missä tämä Mantan mökki tai talo oli?

    Yhden Einin muistan mutta dementia on sukuniemen vienyt mennessään. Tämä minun tietämäni Eine tai Eini oli ehkä jostain Lautsiankulmilta, kävimme nääs samaa koulua aikoinaan.
    Niin, ja kaikki muut mainitsemassi paikat ja ihmiset olivat ihan tuttuja.
    Kävitkö muuten uimassa joella vai kärjentakana, niin ja olihan se Matinluhdan proomukin….Ja se aurinko siellä Alvettulassa… se paistoi aina ja lämmintä piisas!

  2. avatar pekkasiikala sanoo:

    Heippa Liisamarjatta,

    Neiti Amanda Mäntymäki eli Manta asui Hyömäessä. Siitä Suovan korjaamolta kun lähdettiin niin sellainen vihreä talo hiukan montussa tien oikealla puolen.

    Äitimuorini, joka lähestyy yhdeksääkymmentä, puhuu aina kaikista Alvettulan ja Hyömäen ihmisistä talon nimellä, siis vielä tänäänkin.

    Totta on että niillä kulmin 60-luvulla aurinko paistoi aina. Vai olisiko aika muistoja kullannut?

Jätä kommentti

css.php