MISTÄ RUOKA TULEE?

Maailma on muuttunut rajusti sitten lapsuusvuosieni. Kun kakarana Hauhon Alvettulan Hyömessä ”Niittysen Helleenan” kaupasta halpaa makkaraa ostin, niin ei se kovin kaukaa tullutta tavaraa ollut.

Tänään astelen marketissa, ja ihmettelen miten kaukaa sitä sapuskaa Suomeen rahdataan. Jugurttia jostain eteläisestä Euroopasta, kakkuja Saksasta, kaikkea kaikkialta. Kun olen ympäristäasioista kiinnostunut, entinen maanviljejijä, ja logistiikan ammattilainen, niin väistämättä mieleeni nousee muutamia kysymyksiä.

Mitä kaiken tämän rahtaaminen maksaa? Miten paljon rahtaaminen kuormittaa ympäristöä? Katkeamattomat rekkajonot eivät liiku ilmaiseksi, eivätkä saasteettomasti.

Siksi minun on kovin vaikea niellä niitä mielipteitä, joissa vaaditaan maatalouden lopettamista Suomesta ja kaikkien elintarvkkeiden tuontia muualta EU:sta. Se kun kuulemma on halvempaa.

Oliskohan noin? Ruokakori Saksassa maksaa jotain. Ruokakori Ranskassa maksaa jotain. Mutta lastataanpa ne ruokakorit rekkohin ja roudataan ne Suomeen, maanteitse ja useiden lauttareittien kautta, niin kyllä niillekin ruokakoreille hintaa kertyy. Olettaisin. Kun olen työni vuoksi joutunut panemaan merkille, ettei mikään tavara liiku ilmaiseksi.

Aivan omana mielipiteenäni uskallan väittää, että jugurttipurnukan raahaminen Suomeen 2000 kilometrin päästä on törppöä puuhaa.

Kommentti artikkeliin “MISTÄ RUOKA TULEE?”
  1. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei Pekka,
    Kiinnität tärkeään asiaan huomiota. Ruuan kuljettaminen vaatii energiaa ja rasittaa ympäristöä (vert, esim. kalaa Thaimaasta!). Suomessa on puhuttu paljon lähiruuasta, mutta Hämeessä se ei juuri ole edennyt. Ympäristövaikutukset pitäisi saada yhdeksi kriteeriksi kunnallisiin elintarvikehankintoihin. Tällöin rahtaaminen voisi vähentyä.

    Kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen vie aikaa, mutta ehkä ympäristöarvot nousevat kuluttajillakin voimakkaammin esille. Suuntaus on jo hyvällä alulla.
    T. Kari V.

Jätä kommentti

css.php