Maaseutu ja Vihreät eivät aina kohtaa

Vihreät ovat hieno ja tarpeellinen puolue, vaikka en heitä koskaan ole äänestänytkään. Liikkeen juuret ovat Saksassa ja kaupungeissa, mikä on sekä hyvä että huono asia  –  siis tuo kaupunkilaisuus.

Vihreät ovat nostaneet esiin monia tärkeitä asioita. Hyvä niin. Mutta juuri kaupunkitaustansa vuoksi he toisinaan haksahtavat oudoille poluille, sananmukaisesti. Syntyperäinen kaupunkilainen näkee maailman ja Suomen syntyperäisen kaupunkilaisen silmin, vailla muuta kuin korkeintaa kesämökkikokemuksia maasedusta.

Suuret kaupungit ovat pahoja juttuja. Se vihreiltä joskus unohtuu. Näennäisesti tiheä asutus voi olla ympäristöystävällistä, mutta käytännössä se sitä ei oikein ole.

Miksi ei?

Siksi ettei luonto kestä mitään tietyn rajan ylittäviä keskittymiä. Luonnolla on omat keinonsa selviytyä tiettyjen marginaalien puitteissa, muuten luonto olisi kuollut aikaa sitten. Mutta kun nämä marginaalit eli rajat ylitetään, menettää luonto kykynsä selvitä tilanteesta.

Yksinkertainen esimerkki ovat autojen päästöt. Ne ovat todellinen ongelma vain suurissa asutuskeskuksissa.

Asiaa voidaan kuvata myös seuraavalla esimerkillä: luonto kestää oivallisesti kymmenien tuhansien lehmien laiduntamisen riittävän laajalla alueella, mutta jos sama määrä lehmiä kasataan kylki kylkeen ja yhteen paikkaan, ollaankin tosi ongelmissa.

Vihreät puolueena kaipaisivat huomattavasti enemmän terveeseen järkeen ja aitoon kokemukseen pohjautuvaa tietoa maasedusta.

Fosforipäästöistä syytetään maataloutta. Siis mereen valuvista ravinteista. Koska vihreillä ei ole käytännön kokemusta maaseudusta, he eivät tiedä ettei yhdenkään maanviljelijän kannata peltoon ravinteita tunkea enempää kuin kasvit voivat hyödyntää. Se olisi samaa kuin heittäisi rahaa ojaan.
Eikä ravinteiden valuminen meriin lopu vaikka maatalous lopetettaisiin kokonaan. Kaikki ojat, purot ja joet näet kuljettavat maaperästä ravinteita meriin, viljeltiinpä maata tai ei.

6 kommenttia artikkeliin “Maaseutu ja Vihreät eivät aina kohtaa”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Siikala!
    Vihreän puolueen logiikkaa en ymmärrä.
    Mainitsemasi esimerkit vahvistavat mielikuvaa.
    Vaaleanpunaisin lasein varustettu jengi väsää teoreettisia teesejään kammiossa
    – kaukana maaseudun ja suurkaupunkien tosielämä.
    En käsitä sitä,
    miksi he eivät aja apinanraivolla julkisen liikenteen käyttömaksuja niin alas, että biilit jäisivät talliin.
    Kun on pää pilvissä, jalat ilmassa, ehkä jotain jää huomaamatta.
    T. Riitta

  2. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Onkohan se niin, että jos jotkut ihmiset ovat jonkun ominaisuuden, tai mielipiteen kohdalla samankaltaisia, niin muilta ominaisuuksiltaan he saattavatkin olla kovinkin kaukana toisistaan? On vaikea kuvitella vaikkapa Pentti Linkolaa ja Oras Tynkkystä samankaltaisiksi ihmisiksi. Kuitenkin Siikala ja Riitta tässä yleistävät tavalla joka harvinaisen huonosti istuu erityisesti ”vihreisiin”.

    Tutustuminen poliittiseen historiaan vie kyllä inhottavasti pohjan sellaiselta argumentoinnille kuin edellä, mutta niin hauskaa kuin tuollainen onkin, se ei ainakaan edistä dialogia ”maaseudun ja kaupungin” välillä. On vaikeaa löytää poliittista puoluetta joka olisi heterogeenisempi kuin Vihreän liiton jäsenistö. Maaseudun väestön enemmistö kannattaa Suomen Keskustaa, joka edustaa homogeenisuudessaan toista ääripäätä. En arvota kompaakaan ominaisuutta paremmaksi tai huonommaksi, totean vain tutkitun tosiasian.

    On helppo yhtyä ajatuksiin kaupunkien ongelmista ympäristön kannalta, mutta auton tai lehmän ottaminen esimerkiksi ontuu pahasti. Liikenteen päästöt ovat todella monella tavalla haitallisia vaikka kaikki ajaisivat maaseudulla. Sama koskee karjaa. Elintason noustessa on sekä autojen, että lihansyönnin määrä noussut reilusti yli sen, mikä ihmiselle olisi terveellistä. Ja se mikä tässä ilmiössä tuhoaa eniten ihmisten elinolosuhteita on riippumatonta siitä asuuko ihminen, auto tai lehmä maalla vai kaupungissa.

    Luonnon voi ajatella kestävän harvaan asutulla alueella paremmin, mutta maapallo ei sitäkään kestä. Samat metaanit, hiilidioksidit jne. tuhoavat parasta aikaa miljoonien ihmisten elämän, niin Intiassa kuin vaikkapa Kiinassakin. Niin ei siis vain ”luonnon”. Suomessa ollaan vielä niin hyvässä asemassa, ettei uskota sitä todellisuutta, ennen kuin se iskee myös lähellä olevaan ”luontoon”.

    nimimerkki: ilonpilaaja

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Pekka!
    Ethän sinä mikään ilonpilaaja ole.
    Nämähän ovat vain mielipiteitä.
    Puhuin kommentissani vihreiden linjauksista Arkadiassa.
    Tunnen muutaman realisti-vihreän ja olen ollut yhtä kampanjoimassa politiikan kiemuraisille poluille.
    Itse en ole minkään puolueen ideologian asianajaja.
    Keskustasta sen verran,
    olen sitä mieltä, ettei se ansaitse noin lepsuja ministereitä, kuin pääministeri ja maatalousministeri ovat.
    Tunnen monta todella vihreää keskustalaista, jotka ovat toimineet kestävän kehityksen ja kierätyksen edistämiseksi.
    Tuota kaupunki/maaseutu-dialogia en ole koskaan ymmärtänyt.
    On tämä ni pieni kansa, ettei se lehmänpaskan haju vielä ole hesalaistenkaan varpaiden välistä häipynyt.
    Turkulaisista en varmuudella tiedä.
    T. Riitta

  4. avatar Ilkka Iivari sanoo:

    Vihreys!
    Eikös sitä sanota, että jos on vihreä johonkin hommaan on vielä opintien alussa.

    Vanhat maalaisisännät ovat olleet eniten vihreitä tässä maassa. Eivät he hakanneet metsiään paljaaksi. Joku jopa kieltäytyi aikanaan ja sai syytteen metsänhaaskauksesta, kun ei suostunut avohakkuuseen. Tällaista menoa on ainakin ollut. Kyllä ne avohakkuut ovat varsinaisia kivikuivaamoita. Nyt on hyvä suojella näiden viisaiden isäntien tekojen tuloksia.

    Aina syytetään maataloutta. Hiukan sitä tuntevana ihmettelen, miten lannoite valuu satoja metrejä. Sijoittavassa lannoituskoneessa yhden putken ollessa tukossa ei lannoite leviä maassa edes kymmentä senttiä. Sen näkee kasvustosta, sillä sen lannoittamattoman kohdallla kasvu on kivuliasta, eikä vierestä ole valunut lannoitetta. Totta on sekin, ettei viljelijällä ole kyllä liikaa rahaa peltoon levitettäväksi turhan takia.

    Niiltä isänniltä jäi jalanjälki peltoon ja hiilijalanjälki silloin kun olivat talloneet savotalla nuotion sammuksiin.

    Sepä taisikin olla luomua silloin, kunnes ruudin osa salpapietari tuotiin pelloille. Tuntui räjähtävän käsiin.

    ilkka

  5. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve!

    Kaikkien puolueiden kannattajista löytyy ääripäitä. Kaikista puolueista myös löytyy paljon hyvää, kun lukee puolueiden virallisia tavoitteita. Käytännössä nämä hienot ja tärket tavoitteet jäävät valitettavan usein paperille, eivätkä näy ruohonjuuritasolla ja ihmisten arjessa.

    Vihreät ovat monessa asiassa oikeassa, mutta ulospäin eniten näkyvät ja kuuluvat vihreiden edustajat ärsyttävät monia liikaa. Toisen ääripään edustajia ovat taas ne, jotka kieltävät ilmastonmuutoksen. Hekin ärsyttävät esim minua.

    Rantojen suojavyöhykkeiden osalta varmasti olisi paljon tehtävissä ja niiden avulla saataisiin myös aikaan tuloksia. Korvauksia ja erilaisia sopimuksia tietysti tarvitaan. Ja se LUOMU, eiköhän siihen kannattaisin sijoittaa vielä enemmän? Kysyntä kasvaa….
    Kyllä Hämeenkin maaseutu täytyy pitää elinvoimaisena.

    Pekka L totesi viisaasti seuraavaa: ”luonnon voi ajatella kestävän harvaan asutulla alueella paremmin, mutta maapallo ei sitäkään kestä.”
    Ei anneta periksi, ei syyllistetä, eikä ahdistuta (liikaa), vaan tehdään kaikki vähintäänkin silloin tällöin pieniä ympäristötekoja. Lähiruoan ja kevyen liikenteen suosiminen (ainakin taajamissa) on monille helppoa. Meidän lähikaupassamme lukee erikseen, mikä maito on kotoisin täältä Hämeenlinnasta, ja sitähän sitten mieluusti nappaa mukaan yli kymmenen tölkkiä viikossa.

    Ympäristöön liittyviä asioita saa hyvin eteenpäin, vaikkei olisikaan tyypillinen virheä poliitikko.

    t. Lulu, korkokantakenkäinen ympäristöihminen kokoomuksesta

  6. avatar pekkasiikala sanoo:

    Moi Lulu,

    Vihreille nostan hattua siitä, että he herättivät koko Euroopan ajattelemaan ympäristöasioita.

    Aluksihan muut puolueet ottivat vihreitä ajatuksia ohjelmiinsa vain siitä pelosta että äänet muutoin valuvat kokonaan vihreille. Aikaa myöten asenteet ovat muuttuneet aidoiksi.

    Olen itseäni joskus mainostanut vihreämmäksi kuin vihreät, vaikka vihreä en olekaan, vaan ketkuli kepuli!

Jätä kommentti

css.php